He iti te mea hanga
Rekisteritiedot: VH21-315-0001 PKK3545
Rotu: Andravidanhevonen
Sukupuoli: Tamma
Syntymäaika: 14.06.2011
Säkäkorkeus: 158 cm
Väri: punarautias
Lajipainotus: Esteet 130cm
Omistaja: VRL-14810
Tuoja: VRL-14810
• Kilpailee porrastetuissa
• PKK-V, PP-MVA, YLA2
Tea on ensimmäinen rotunsa edustaja virtuaalimaailmassa. Tamma syntyi kreikassa, josta se ostettiin espanjalaiselle ratsastuskoululle. Majiná Misang päätyi samaiseen paikkaan ratsastamaan ja tutustui siellä tammaan. Lopulta nainen osti Tean ja toi sen mukanaan suomeen. Tea toimi Majinán kilpahevosena esteillä vuoden 2020 ajan, jonka jälkeen se muutti Notableen. Vaikka Majinálla ja Tealla oli onglemia ja kilpailupaikoilla tuntui putoilevan puomeja yhtenään, piti moni silti heitä täydellisenä parina ja kuin luotuina toisilleen. Nainen omistaa edelleen puolet tammasta.
Tea on herkkä, rauhaa rakastava sekä maailman paras äiti varsoilleen. Se on kiltti ja miellyttämishaluinen, mutta kärsii toisinaan stressistä ja jumeista. Tamma on parhaimmillaan yhden ihmisen hevosena, joka maastoilee ja viettää sen kanssa rentoa kilpailutonta arkea. Tamma on hyvä hyppäämään ja omaa miellyttävän tyylin askellajeineen. Mutta sen pää ei kestä jatkuvaa matkustelua. Tammalta puuttuu palo, joka vie ratsukon palkintosijoille saakka. Tamma tekee asiat nippanappa, mutta ei omaa tarvittavaa rohkeutta lähteä kokeilemaan jotain uskaliasta. Tea ei itsenäisesti pyri puhtaaseen rataan ja vaatii selkäänsä hyvin pyyteliään ja kannustavan ratsastajan. Näistä syistä se ei enää kilpaile aktiivisesti, vaan viettää aikaa tallin jalostus puolella.
Jälkeläiset
Suku
i. Hi nino nooa
ah, rn, 160 cm |
ii. Hi nino nam
ah, rn, 157 cm |
iii. Nimi |
| iie. Nimi |
ie. Jai meo mimi
ah, rn, 152 cm |
iei. Nimi |
| iee. Nimi |
e. He iti te dah lia
ah, prt, 157 cm |
ei. Roka rii ri ai
ah, rt, 159 cm |
eii. Nimi |
| eie. Nimi |
ee. He iti te vani vo
ah, prt, 150 cm |
eei. Nimi |
| eee. Nimi |
i. Hi nino nooa Isä orii tunnettiin nimellä Nooa. Ori oli 160 senttinen ruunikko ja täynnä itseään. Tämä keimaileva hurmuri valloitti sydämiä Stud Hefastoksessa, kunnes menehtyi kuljetus onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Ori oli ensimmäinen kyseisellä tallilla syntynyt andravidanhevonen, joka koulutettiin ratsuksi varsasta saakka.
ii. Hi nino nam Ruunikko Nam oli puoleksi villiintynyt, se eli vapaana pienen laumansa kanssa Stud Hefastoksen lähimailla. Ori oli 157 cm korkea ja kovin lihaksikas. Tällä oli takkuinen harjas ja arpinen vahvarakenteinen keho. Kukaan ei tiedettävästi omistanut oria. Se oli kuitenkin lempeä ja antoi rapsuttaa itseään.
ie. Jai meo mimi Mimi oli Nam orin laumaan kuuluva ruunikko tamma, jonka Stud Hefastos omisti. Se kuitenkin kierteli ja eli vapaata elämää puolivillisti. Mimi tunnettiin lauman lempeimpänä ja niinpä juuri sen varsa Nooa, päätettiin ottaa talleille hieman kasvettuaan. Tea muistuttaa luonteeltaan hyvin paljon isoäitiään Mimiä. Tamma oli 152 senttinen.
e. He iti te dah lia Punarautias auringossa säteilevä Dahlia oli unelma. Kuin suoraa hevos lehden kannesta vetäisty, harvinaista rotua oleva timantti. Tämä oli kuin kuumana kesäpäivänä siemailtava jäätee. Niin miellyttävä sitä oli ratsastaa, tästä huolimatta se ei pärjännyt kilpakentillä. Tammalla oli tapa keskittyä liikaa kentän ulkopuolella tapahtuviin asioihin. Dahlia oli 157 cm korkea ja vankasti rakentunut.
ei. Roka rii ri ai Rautias 159 cm ori, joka rokahtavasta nimestään huolimatta herätti lähinnä sääliä. Se oli aina muusta laumasta erillään ja hieman nössö. Orista ei ollut tappelemaan kenenkään kanssa, vaan se jäi mieluummin sivuun ja oli aina viimeisenä kaikessa. Ihmisistä Roka piti kovasti ja teki heidän kanssaan mielellään mitä ikinä pyydettiin.
ee. He iti te vani vo Vani oli uskomattoman lempeä punarautias tamma, joka kiinnitti huomiota jopa laumasta erillään elävään höpsöön Roka oriin ja saikin tämän kanssa upean Dahliaksi nimetyn varsan. Tammaa koulutettiin ja sen kanssa hypättiin muutamat kisatkin, ihan keskiverto menijä! Vani oli vain 150 senttiä korkea pikku paketti.
Villit estekilpailut 17 kpl
05.04.20 Hallava, Tie Tähtiin, 120cm, 3/12 (0vp)
19.04.20 Lehtovaara, Tie Tähtiin, 120cm, 6/12 (4vp)
03.05.20 Hopiavuori, Tie Tähtiin, 120cm, 8/12 (4vp)
08.05.20 Hannaby Slott, Hannaby Hanami Week, 125cm, 6/25 (0vp)
09.05.20 Hannaby Slott, Hannaby Hanami Week, 125cm, 6/34 (0vp)
17.05.20 Hallava, Tie Tähtiin, 120cm, 10/12 (8vp)
21.05.20 Shelyes, Sommersolverv, 120cm, 17/19 (12vp)
21.05.20 Shelyes, Sommersolverv, 130cm, 2/12 (0vp)
26.06.20 Auburn Estate, Kesäpäivänseisaus, 120cm, 22/25 (8vp)
26.06.20 Auburn Estate, Kesäpäivänseisaus, 130cm, 5/21 (0vp)
25.07.20 Mandelbacke, Power Jump, Tuotos, 30/31 (14vp)
25.07.20 Mandelbacke, Power Jump, 120cm, 37/58 (8vp)
23.08.20 Käkiharjut, Esteratsastus, 120cm, 2/24 (0vp)
30.08.20 Seppele, Seppele Cup, 120cm, 8/41 (0vp)
30.08.20 Seppele, Seppele Cup, 130cm, 13/40 (0vp)
07.02.21 Edsvikin Talli, Freeze Frame, 120cm, 10/24 (8vp)
07.02.21 Edsvikin Talli, Freeze Frame, 130cm, 23/29 (8vp)
Historialliset 30 kpl
20.05.19 Dragon Age Estate, Skills at arms, 2/11
20.05.19 Dragon Age Estate, Unkarilainen rata, 3/9
30.06.19 Dragon Age Estate, (Cup) Joustaus, 1/14
30.06.19 Dragon Age Estate, (Cup) Ratsastusjousiammunta, 2/16
31.07.19 Dragon Age Estate, (Cup) Ratsastusjousiammunta, 1/16
31.08.19 Dragon Age Estate, (Cup) Skill at arms, noviisi, 1/5
31.08.19 Dragon Age Estate, (Cup) Skill at arms, hunting, 3/13
31.08.19 Dragon Age Estate, (Cup) Ratsastusjousiammunta, 2/16
31.09.19 Dragon Age Estate, (Cup) Skill at arms, hunting, 3/14
31.10.19 Dragon Age Estate, (Cup) Skill at arms, noviisi, 1/7
31.10.19 Dragon Age Estate, (Cup) Ratsastusjousiammunta, 3/17
31.11.19 Dragon Age Estate, (Cup) Skill at arms, hunting, 3/16
31.12.19 Dragon Age Estate, (Cup) Skill at arms, hunting, 3/12
31.12.19 Dragon Age Estate, (Cup) Ratsastusjousiammunta, 5/17
02.02.20 Zen Estate, Skill at arms, hunting, 1/19
16.02.20 Zen Estate, Skill at arms, hunting, 3/12
16.02.20 Zen Estate, Skill at arms, hunting, 4/12
23.02.20 Zen Estate, Alta escuela, 1/9
09.03.20 Dragon Age Estate, Skill at arms, hunting, 3/9
09.03.20 Dragon Age Estate, Skill at arms, war, 2/10
09.03.20 Dragon Age Estate, Joustaus, 1/9
09.03.20 Dragon Age Estate, Lohikäärmeen seivästys, 2/10
10.04.20 Dragon Age Estate, Puolalainen taistelurata, 4/34
11.05.20 Dragon Age Estate, Skill at arms, hunting, 3/16
18.05.20 Dragon Age Estate, Skill at arms, war, 2/23
18.05.20 Dragon Age Estate, Skill at arms, war, 2/23
18.05.20 Dragon Age Estate, Joustaus, 2/23
21.05.20 Dragon Age Estate, Unkarilainen rata, 2/22
21.05.20 Dragon Age Estate, Puolalainen taistelurata, 4/22
04.06.20 Orange Wood, Ratsastusjousiammunta, 1/9
Estevalmennus 4/2021 (© VRL-13834)
Pitkä mies lämmitteli punaista ratsuaan maneesinpohjaa pitkin kierrellen ja kaarrellen käynnissä, tehden lyhyille sivuille pysähdykset. Tällä kertaa ei Oliver ollut myöhässä pidettävältä valmennukseltaan ja keskustelikin kaikkea sään kautta Tean kavionhuoltoon. He iti te mea hanga osoittautuikin olevansa eksoottisemman rodun edustaja – andravidanhevonen.
Lämmittelyksi Oliver ohjeisti ratsukolle pohkeenväistöä ja kiemuroita samalla, kun tämä kasasi trippelin ja parit muut esteet valmiiksi, jotka tosin jäivät vielä ristikoiksi. Esteiden lisäksi keskiympyrälle mies pudotti neljä puomia tasasin väliajoin. Blondi ohjeisti Jasun ottavan Tealla nyt myös ravia ja pikkuhiljaa keskiympyrän puomit mukaan. Kun tähtäys osui puomeilla keskelle, sai ratsukko siirtyä ristikoille, jotka oli aseteltu vähän uran sisäpuolelle. Trippeli maneesin keskellä sai jäädä vielä koskemattomaksi, kun kolme ristikkoa pääsi käyttöön. Rata oli helppo loivilla kaarroksilla, joilla tosin sai olla tarkkana, ettei lähde oikomaan. Oliver huomauttikin kerran sisäpohkeesta ja ulko-ohjasta, kun tamma meinasi valahtaa banaaniksi.
Tamma vaikutti esteille siirryttyään jokseenkin jännittyneelle, mutta rauhoittui pikkuhiljaa, kun Oliver muistutti ratsastajaa kehua ratsuaan usein ja myötäämään enemmän, herkemmin. Energiaa, intoa ja imua riitti esteille, se on hyvä ominaisuus – oli se sitten päivän mittainen mieliala tai ei, nyt se oli hyväksi. Ratsukko sai kehuja varsinkin hyvistä linjoista ja ponnistuspaikoista, eivätkä puomitkaan kolisseet. Yksi, mistä sai huomautella pariin otteeseen, oli puolipidätteet ja jarrut, mutta muuten menossa ei ollut moitittavaa. Jasu sai ottaa testiksi matalan trippelin ennen välikäyntejä. Hyppy meni kerrasta hyvin, joka riitti, ja Tea sai käppäillä pitkin maneesia hetken aikaa. Blondi demonstroi maastakäsin Jasulle, kuinka puolipidätteestä saisi parannettua.
Oliver nosti esteet matalahkoiksi pystyiksi, mutta trippelin nätti nostamatta. Sen hän tekisi, kun rata muuten menisi hyvin – ja niinhän se menikin. Pian ratsukko pääsikin kokeilemaan metrin rataa metrin korkuisella trippelillä, joka ei tuottanut ongelmia. Tamma liikkui niin kevyesti, kuin lentäen.
“Hienosti!” Oliver kehui ratsukon menoa ääneen, kun tamma liisi trippelin yli kevyesti. Onnistuneeseen rataan olikin hyvä lopettaa ja loppuverryttelyjen jälkeiset käynnit käytiin kävelemässä maastossa.
Kouluvalmennus 7/2020 (© VRL-14744)
Majinán ja Tean ahkera treenaaminen näkyi selvästi ja Tea oli silminnähden saanut lisää lihasmassaa ja voimaa. Ratsukon verrytellessä pystyin vain ihailemaan, kuinka Majiná ja Tea kommunikoivat mitä pienimmillä eleillä, aivan kuin kyseessä olisi ollut yksi, yhtenäinen kokonaisuus. Majiná teki ratkaisuja päättäväisen oloisesti ja pieniä kehotuksia lukuun ottamatta, annoin hänelle rauhan työskennellä.
Tean verryttyä käskin Majinán keskittymään siihen, että Tean voimakas liike suuntautuisi myös ylös ja kohti parempaa tasapainoa kuin ainoastaan eteen. Vaikka Tea ei ollut mitenkään etupainoinen, saisi se kouluradoille suunnatessa kulkea hieman erilaisessa ryhdissä niin, että askeleet jäisivät ikään kuin roikkumaan hetkeksi ilmaan näyttävyyden lisäämiseksi. Siispä siirtymisissä ja varsinkin siirtymisissä askellajeissa ylöspäin, käskin Majináa tekemään puolipidätesarjan liikkeen pitämiseksi koottuna ja paketissa.
Vaikka Tea tuntui väsyvän hinkattaessa sille ehkä normaalista poikkeavia asioita, suoritti tamma nöyrästi pyydetyt tehtävät hyvällä menestyksellä. Ratsukon laukannostot olivat lähes luotisuoria ja hyvässä tasapainossa täysin eleettömän ja helpon oloisesti.
Power Jump valmennus 7/2020 (© VRL-14744)
Majiná ja He iti te mea hanga eli Tea oli päivän neljästä ratsukosta minulle tutuin, mikä helpotti suoraan asiaan pääsemistä. Olin seurannut aktiivisesti Majinán ja Tean valmentautumista ja kisamenestystä ja nykyään ainakin luulin ymmärtäväni Majinán ratsastustyyliä paremmin kuin ennen. Tea oli edellisestä valmennuskerrasta saanut silminnähden lisää itseluottamusta, mikä näkyi heti rentoutena koko ratsukon olemuksessa. Koska varsinaisia ongelmia ei ollut ratsukolle muodostunut päätimme Majinán kanssa yhdessä hioa ponnistuskohtia erilaisilla teillä ennen varsinaiselle esteradalle siirtymistä.
Maijná oli ottanut parit verryttelyhypyt kentällä, mutta ohjasin silti ratsukon oven puoleisella seinustalla olevalle suoralle suhteutetulle, jotta näkisin ratsukon tavallisella tehtävällä. Majiná ratsasti tammaansa hyvin pehmeänoloisilla avuilla eikä minulla ollut mitään korjaamista Majinán istunnassa. Tea hyppäsi oikein näppärällä tekniikalla ja esteillä ponnistuspaikat olivat oikealla alueella. Hyvien lähestymisten lisäksi joukossa oli selviä timantteja, joiden yhdistävä tekijä oli Majinán ja Tean tekemä saumattoman näköinen yhteistyö.
– Koska teillä tulee muutenkin ratsukkona ponnistuspaikat hyvin niin, suosittelisin antamaan Tealle hyvän tasapainon ja tuntuman rajoissa enemmän tilaa lähestymisessä. Siis siten, että sä luotat siihen, että se osaa auttaa sua löytämään just siinä hetkessä täydellisen paikan, ohjeistin tallin omistajatarta. Vaikka oli hyvä olla tilanne hallussa, yhteistyö antamatta kontrollia täysin pois saattaisi tuoda Tealle lisää itsevarmuutta ja yleistä sujuvuutta. Varsinaiselle radalle annoin Majinálle ohjeeksi lähestyä jokaista estettä niin, että suoria laukka-askeleita jokaisessa lähestymisessä olisi vähintään kolme. Siten ennen estettä Majiná ehtisi vielä tasapainottaa ennen estettä olematta kuitenkaan liikaa kiinni Teassa. Ensimmäinen kierros radalla onnistui hyvin, mutta komensin kaksikon uudestaan tositoimiin. Tällä kertaa muistuttelin Majináa tilan antamisesta Tealle vielä ahkerammin pidätteitä unohtamatta. Kokonaisuudessaan valmentajan silmissä valmennus oli onnistuminen ratsukolle. Kehuin heidän yhteistä kehityskaarta ja kehotin pitämään hyvästä asenteesta ja laadukkaasta ratsastuksesta kiinni.
Estevalmennus 4/2020
Olimme jälleen Hallavassa, valmentautumassa. Tällä kertaa valmentaja ei kuitenkaan ollut minulle ennestään tuttu. Nainen nimeltä Inka Lehtimäki vaikutti kuitenkin mukavalta, rennolta ja varsin pätevältä. Tealla oli ollut viime osakilpailun jälkeen pientä jumia selässä, jota oli hoidettu aktiivisilla hierojan käynneillä. Uskoin, että tamma olisi kunnossa ja voisi hypätä tänään rennosti. Olimme eilen ottaneet kisakorkuisia esteitä lyhyesti ja tamma oli tuntunut hyvältä, ei siis syytä huoleen.
Inka jututti jokaista hieman, kunnes aloittelimme. Olimme verrytelleet ja olin ottanut jumppasarjaa muutamaan otteeseen. Tea oli hyvin kuulolla ja sen korvat pyörähtelivät kun hengitinkään raskaammin. Olin keskittynyt tehtävään, mutta välillä vilkaisin kohti Annia ja Vattua, jotta saisin edes hieman kuvaa, miten heillä meni. Emme juurikaan jutelleet ja Anni oli kovin vähä sanainen. Minua kiinnostaisi kuulla enemmän, miten Vattu menee, edistyykö se mahdollisesti? Sitähän minä eniten toivoin. Sekä sitä että he pärjäisivät ja saisivat lisää luottamusta.
Tänään syynäisimme kuitenkin linjoja ja niitä näytti kentällä olevan vaikka mitä. Mielestäni tällainen oli kivaa, tykkäsin nopeammista käännöksistä ja juurikin tällaisista tehtävistä, joilla joutui todella keskittymään, jos halusi niin hevoselle helpon, kuin siistin näköisenkin hypyn.
Inka oli jotenkin sympaattinen ja piti huolen että kaikilla oli hyvä fiilis. Tykkäsin tämän tavasta valmentaa sopivan lempeästi, mutta rehellisesti ja selkeästi. Tämä tuntui myös olevan erittäin tarkkasilmäinen ja näki heti, missä meillä oli ongelmia. Nainen luetteli juurikin ne ongelmakohdat, jotka itsekin jo tiedostin.
Aloittelimme linjojen hionnan jälkeen silmukasta ratsastusta pystylle. Teaa sai ensi alkuun vetristellä toden teolla ja Inkakin huomasi, miten se jännittyi välillä. Juttelimme hetken tammasta ja kerroin selkäjännitteistä ja hieronnasta. Tämä kuitenkin tsemppasi ja oli luottavainen sen suhteen että tämä oli ohimenevää, "näitä tällaisia tulee ja menee, ei näytä kuitenkaan yhtään vakavalta, hyvin se alkoi jo tuossa taittaa kroppaansa" taisi nainen meille sanoa.
Palasimme vielä suorittamaan hetkeksi silmukasta hyppyä ja saimmekin loppuun muutamia todella onnistuneita ja hienoja suorituksia, joista sai olla ylpeä. Tulimme valmennuksen lopussa vielä ympyrällä muutamaa estettä kaarevasti. Tea oli jo tässä vaiheessa notkea kuin kissa ja pystyin rentoutumaan ja unohtamaan alun huoleni. Tämä vahvisti kuitenkin tunnettani siitä, että tamma olisi jotenkin saatava venyteltyä ennen toisen osakilpailun rataa, niin ettei se kuitenkaan väsyisi liikaa.
Lehtovaara pitäisi Tie Tähtiin kilpailujen toisen osakilpailun, tämä talli sijaitsi Lapissa, joten meidän olisi matkattava paikan päälle jo edeltävänä päivänä ja nukuttava hotellilla. Sinäkin päivänä pitäisi tammaa varmasti hieman ratsastella ja hieroa, sillä matka olisi pitkä, mikä saattaisi aiheuttaa hieman lisää jännitystä. Tamma kun joutuisi olemaan rekassa melko pitkiäkin pätkiä kerrallaan, että päästäisiin siedettävässä ajassa perillekin. Ottaisin osaa myös Auburnin valmennukseen vielä muutaman päivän päästä, olin luottavainen, kun minulla oli näin paljon apua tarjolla.
Estevalmennus 4/2020
Jaa-a täällä sitä nyt oltiin, Juliuksen valmennuksessa. Keskittymiseni poukkoili siellä sun täällä ja olin keskittynyt mielessäni aivan muihin asioihin. Tean loma oli päässyt venähtämään, me ei oltu treenattu nyt niin täysiä. Tamman selkä oli heti parempana myös, joten en potenut huonoa omatuntoa tai laiskuutta siitä että tahtimme oli hidastunut. Kai mä olin itsekin kaivannut edes hetken taukoa, tästä muuten niin intensiivisestä kilpailusta.
Tuntui etten talleilla enää muuta nähnytkään kuin muita kisaratsukkoja hyppimässä, toivoin vain että Uoma, Vattu ja Unikko pysyisivät terveinä ja säästyisivät vammoilta tai rasittumilta, yritin olla huolehtimatta ja luottaa siihen että ratsastajat tiesivät, missä raja menee.
Saaga ainakin tuntui ottavan kisat vähän muita rennommin, mihin itsekin haluaisin pyrkiä, olin aivan liian kilpailuhenkinen joka tuotti omalaistansa vaikeutta. Toisaalta Saagan rentous saattoi nojata siihen faktaan että he olivat saaneet hyvän radan viimeksi. Muistelen naisen olleen ennen tätä myös stressaantunut ja epäröivä.
Tänään meillä oli valmennuksessa mielestäni todella kiva tehtävä, kun hyppäsimme kolmikaarisella uralla. Siinä piti olla tarkka ja nopea liikkunen. Piti etsiä nopeasti oikea tie lähestymisille. Valmennus meni sinänsä hyvin - mielestäni - mutta Juliuksella oli jatkuvasti joku ongelma jonkun asian kanssa mitä tein, ihme juttu. Eipä hän ollut näistä samoista "ongelmista" maininnut kun ennen kisoja olin pyytänyt seuraamaan ratsastustani.
"Jos aiot istua niin sitten kyllä pitää käyttää pakaralihaksia muuhunkin kuin viettelyyn!" Julius kommentoi kun istuin alas, muiden keventäessä. Hymähdin kommentille huvittuneena, ihana että hän oli huomannut että ne olivat hyötykäytössä myös hevostelun ulkopuolella. Tämäkin oli vain tapa, johon olin tamman kanssa tottunut. Koen sen hermostuvan jos kokoajan poukkaan ylösalasylösalasylösalas. Espanjassa, opettelin itsenäisesti ratsastamaan, etsin kaikki hevosen nappulat ja selvitin, miten eläin toimii. Olin melkeinpä vuodessa luonut Tean kanssa täysin oman kielemme, omat merkit ja oman tyylin tehdä asioita. Ilmeisesti opettajille ei kelvannut meidän uniikki tyyli? Sillä myös Auburnissa minua oli moitittu.
Koetin ensin selventää asiaa Juliukselle, mutta tämä kuunteli vain puolella korvalla. Olin hetken hiljaa, kunnes koin muotoilleeni tarpeeksi hyvän lauseen jatkaakseni, mutta mies ehti kommentoimaan ennen kuin sain asiaani kokonaan ulos. "Sun ainut vahvuus tänään on toi höpöttäminen!" Julius kailotti ja kuulin miten kaksi minulle täysin tuntematonta uutta tallilaista hymähteli ja tuijotti. Oloni oli harvoin tällainen, ei ymmärretty. Olin kai myös hieman hermostunut, koska koin etten millään saanut muutettua tapojani, olin jo niin muotoutunut näihin tuttuihin kuvioihin ja tapoihin. Peittelin hermostusta hymyllä ja yritin hieman nauraakin ns 'omalle huonoudelle'. Alamäki jatkui koko valmennuksen enkä saanut kiskaistua itseäni niskasta, vaan vaivuin turhautumiseen, kun mistään ei tullut kehuja, ei mitään oikein.
Ihan lopputunnista Tea hyppäsi hassusti ja sai minutkin hieman paremmalle tuulelle, kuulin myös sen harvinaisen Juliuksen naurun, jonka aina joskus pääsee kuulemaan.
tämä on virtuaalihevonen